elelyä

Romppu ei ole tehny viime päivinä mitään ihmeellisempää leikkimisen, syömisen, lenkkeilyn ja nukkumisen lisäksi. Se on taas vietellyt harvinaisen mukavaa koiranelämää. Koska meillä ei ole mitään kerrottavaa, näytämme kuvia :)

Matkustustapoja

Toisinaan tulee tilanteita, kun poikaa pitää kantaa tai ollaan kauan ulkona se pitää ottaa takin sisään lämmittelemään. Mulla ei oo hommattuna (vielä) varsinaista kantolaukku Rompulle, joten tässä 3 esimerkkitapaa miten poika on matkustanut.
Hyvin poika aina tyytyy osaansa. Suostui jopa kerran olemaan repussa, vaikka vetoketjut oli kiinni! Kaatosade nimittäin yllätti meidät, ja Romppu oli silloin pienempi eikä suostunut hievahtamaan sateessa ja mä taas halusin nopeesti sisälle, joten poika reppuun, reppu kiinni ja kiireesti himaan. Eikä poika muute valittanu ollenkaan! Se säily sentään lähestulkoon kuivana, toisinkuin minä olin läpimärkä päästessämme kotiin.

laukun sisällä melko harvoin

repun sisällä salakuljettaessa pikkusta kouluun

takin sisällä kantelen Romppua yleisemmin

Moikka taas!

Mä tulin taas moikkaamaan teitä, kun taisitte tykätä musta. Siispä mä tarinoin teille hieman lisää asioista.

Mun mielestä kaikki asiat on kivoja, paitsi kova ääniset rekat on pelottavia. Niitä mä myönnän pelkääväni, ja niille mä usein vähän haukahdanki ku yritän pelottaa ne nopeesti pois. Muutenhan mun lenkkikäyttäytyminen on nykyään esimerkillistä. Oon saanu paljon kehuja, koska en yritä enää mennä vastaantulevia moikkaamaan, enkä hauku epämääräisille hiippareille tai mummeleille rollaattoreilla. Yks päivä meitä vastaan tuli musta karvaturri, jolla oli sellanen hassu töttörö kaulassa. Mä vähän katoin et mikä toi on, ja sitse vielä alko haukkua mulle! Myönnän, vähän siinä säikähdin. Mutta en haukkunu takasin, vaikka oiski tehny mieli sanoa pari valittua sanaa. Mutta mua kiellettiin, ni kai mä nyt sit pidin kuononi kiinni ja jatkoin matkaa tyynesti.

tossa on muute mun "valtakunta"

ja tossa toi dalmis missä nukun

Mä haluun aina osallistua kaikkeen. Niinku esimerkiks siivoamiseen. Jos toi mami vaikka lajittelee lattialla papereita, ni musta mä oon ihan oikeutettu menemään siitä niitten päältä ja siirtää niitä vähän. Tai jos se opiskelee sängyllä ni mä voin ihan hyvin mennä makaamaan syliin, oli siinä kirja tai ei. Sylissähän on kuitenki paras nukkua, ja pitäähän mun valvoa että se oikeesti opiskelee! Oon kuulemma välillä "rasittava" kun tulen joka paikkaan "tielle". Tiedä sitte mitä ne tarkottaa, hyvää vai pahaa.

Mun täytyy kertoa teille nyt huolestuttavasta tilanteesta! Mun herkut on meinaan kohta ihan loppu! No okei, on mulla luita vielä mutta herkut alkaa olee loppu. Kamalaa, toivottavasti mami tajuaa huomenna mennä ostamaan lisää. Mun pitää huolehtia mun linjoista ja pitää yksi herkutteluhetki per päivä. No okei, käy kyllä jos saan makkaraaki mut kyllä mä purutikunkin haluaisin ettei tarvis varpaita järsiä...

mun tän hetkiset herkut...

...jotka loppuu kohta!

mm noita mulle vois taas ostaa, noi oli niin hyviä! Ja hyvä hampaillekki

noiki oli hyviä, noiki kelpais

Mutta nyt mun on kyllä mentävä kauneusunille, tai en mitenkään ehi nukkua tarvittavaa neljäätoista tuntia! Ainiin joku kyseli lempinukkumapaikan perään, niin 3 lempparipaikkaa on dalmatialainen, sininen mökki tai ihmisen syli. Tuun taas joskus moikkaamaan teitä! Ihanan moni muuten on liittynyt lukijaksi, iso kiitos siitä! Tässähän taas ihan itsetunto meinaa kohota. No, koittakaa jaksaa seurailla jatkossakin! Mä koitan järkätä jotain härdelliä, niin teilläkin on jotain luettavaa.

kauniita unia kaikille!

Uusia kavereita

Sen lisäksi, että Rompulla on kissoja ja koiria kavereina, löytyy siltä myös kavereita muista roduista. Täällä kotona Rompun kaverina on marsu, Jasu, jota Romppu tiirailee aina häkin toiselta puolelta. Jasun pääsessä vapaaksi, menee Romppu uteliaana moikkaamaan sitä aina. Se on hassua, kuinka Romppua pitää pyytää olemaan varovasti :D Yleensä se kenen kanssa Romeo leikkii, niin sitä joutuu komentaa olemaan varovasti. Romeo kun aina yrittää saada marsua lähtemään mukaan leikkiin, ja Jasu on ihan ihmeissään ja usein miten pakenee piiloon.

Vierailemme myös melko usein maaseudulla, ja siellä Romeo onkin tutustunut hevosiin. Ensiksi poika pelkäsi niitä ja räksytti niille, mutta pian uteliaisuus voitti. Hevoset ovat kiinnostuneita Rompusta, ja Romeo niistä. Tuloksena nuuhkailut, jolloin Romeo totesi, että häntä taas hieman pelottaa. Pelosta kuitenkin selvittiin ja lopuksi hevoset ei tiennyt olisiko heidän pitännyt pelätä Romeota eikä Romppu tiennyt olisiko hänen pitänyt pelätä niitä. No, ehkä joskus vielä Romeon voi laskea hevosaitauksen ulkopuolelle vapaaksi, ilman että tarvii pelätä sen ryntäävän jalkoihin.

Tässä (hyvin huonolaatuisia) kuvia kaveruksista.

"MOI, tuutsä leikkii?"

"hei miten sä oot noin pieni?"

"ootsä mun kaveri vai et"

"noni mä arvasin. Kavereit!"

"mikä toi on, mörkö, puhveli, syökse mut?"

"hei mua vähän pelottaa. Mitä sä tuut noin lähellekki vielä"

"okei, etsä ookkaa mörkö"

Romeo nauttii kyllä myös siitä, että saa itse kaiken huomion

Romppu jatkaa teille taas kertomuksiaan huomenna :)

Moi!

Mä oon siis Romeo niinku ehkä kaikki jo tiedätte. Oon nyt vähän reilu 1-vuotias jo, eli aika iso poika! Ainaki mun mielestä oon jo iso. Mun pitäis kuulemma kertoa teille nyt asioista, mistä mä tykkään. Oikeestaanhan mä tykkään melkein kaikesta ja kaikista. Kaikki ihmiset on musta kivoja, ainakin jos ne antaa mulle jotain herkkuja. Ihmiset myös rapsuttaa mua ja ottaa mua mukaa joka paikkaa, se on kivaa. Kaikenlainen ruoka on myös hyvää, oon pari kertaa joutunu hankaluuksiin kun oon ollu liian ahne. Mut minkäs sille voi jos yrittää kasvaa vieläki isommaks pojaks! Enhän mä kasva jos mä en syö.

Yks asia syömisen lisäksi mistä tykkään, on nukkuminen. Nukun yleensä pitkät yöunet mukavasti ihmisen kainalossa peittojen alla sängyssä. Siellä onki mukavan pehmeä ja lämmin. Joskus jos kaipaan omaa rauhaa, käyn nukkumaan myös omaan koppaani. Nii, on mulla myös sellasia "omia paikkoja", missä nukun esim. ollessani yksin kotona. Yks on sellanen pyöreä, pehmeä koppa mihin pystyy helposti käpertymään nukkumaan. Ja siitä näkee kuka tulee. Toinen on sellainen sininen mökki minne pääsen piiloon ja nukkumaan omassa rauhassa. Mut jos mä vaan nukun päiväunia niin ihmisen syli on paras paikka! Siinä on mukava olla kun saa rapsutuksia koko ajan ja on lämmin.

Tykkään myös kaikista pehmeistä ja sellasista minne voin kaivautua. Erilaiset pehmeät viltit tai tyynyt on kivoja. Siihen voin tehä just sellasen pesän ku haluan! Mä harvoin makaan pelkästään lattialla. Tai oikeastaan en ikinä edes lattialla, hrr se on kova ja kylmä! Siinähän tulee luut kipeiksi! Makoilen joskus (myönnettäköön että melko harvoin) pehmeän maton päällä. Mutta ei siinä oo ollenkaa niin hyvä.

tää viltti on sopivan pörröinen ja pehmeä

- Lempiherkku on ihan vaan ihmisten tavalliset makkarat ja nakit. Voi että ne on hyviä! Ne on mulle melko harvinaista herkkua, muta voisin seisoa vaikka päällä jos saisin niitä.

- Mun lempiruoka on maksamakkara. Se onkin oikeastaan ainoa raejuuston kanssa, mitä saan tavallisen ruuan lisäksi. Mun mielestä mun ruokavaliota pitäisi vähän monipuolistaa. En mä jaksa aina samoja ruokia mussuttaa, alkaa pikku hiljaa kyllästyttää! Mä siis syön Royal Canini chihuahuoille tarkotettuja papanoita ruuaksi.

- Lempilelu: hmm tää onki paha! Koska oikeestaan mä tykkään leikkiä vähän kaikenlaisilla leluilla. Semmosilla mitkä vinkuu sekä sellasilla palloilla joiden perässä saa juosta. Mutta ehkä mun ehdottomia lemppareita on kuitenkin pehmolelut! Niiltä on niin mielettömän kiva purra korvia ja silmiä irti! Ja puremisleikin lisäksi, niidenkin kanssa voi leikkiä heitto -ja vetoleikkejä. Sanotaan vaikka, että pieni koira on lemppari. (tai se mitä siitä on jälellä, kjeh oon syöny siltä jo korvat ja hännän ja jalan ja silmät ja kuonon ja...)

tämä on joskus näyttänyt koiralta

romeolle varta vasten tuhottavaksi ostettu pingviini

- Pahoja tapoja mulla on mun mielestä melko vähän. Ihmiset ei aina vain ymmärrä mun huumoria. Ne jotenkin aina suuttuu, jos vaikka vähän roikun niitten housun lahkeessa tai revin sukkia jos ne yrittää pukea. Ne ei myöskään tykkää, kun tsekkaan mitä roskiksista löytyy. Musta on hurjan kätevää kaataa roskikset maahan nurin, ja sitte kaivaa roskat ulos sieltä. Siinähän saa tosi hyvin katottua, jos siellä ois joku mehukas nenäliina revittäväksi tai joku karkki syötäväks.


Mun oli myös pakko maistaa tässä yksi päivä lacostea. Se tuoksui niin hyvälle ni ihan vähän vaan maistoin pohjasta, no ei emäntä kyllä tykänny ku jäin kiinni rysän päältä. Torut sain ja menin häpeämään piiloon. En taida maistaa enää uudestaan...
Nyt mulla taitaa olla ulkoiluaika, tuun vaikka huomenna taas jatkamaan turinointia ja kerron sit lisää tälläsiä tärkeitä faktatietoja musta. Palaillaan! (Niin ja jos teillä on jotain mitä haluatte tietää, niin kertokaa!)

Uusi panta

Olen metsästänyt Rompulle uutta pantaa joulukuusta asti, mutta sopivaa ei ole löytynyt. Nyt ikään kuin luovutin (toistaiseksi!) ja ostin sille mustan pannan, missä on blingiä. Tähtäimessä on siis löytää samanlainen, mutta väriltään valkoinen. Vastaan on tullut vaaleanpunaisia, vaaleansinisiä, ruskeita sekä mustia, mutta ei valkoisia! Vaikka oon netisä koittanu ettiä ni ei oo löytyny :( No, nyt ainakin on joku sopivan kokoinen panta! :)

Romeo pääsi tänään taas mukaan maalle, jossa se sai mukavasti lämmitellä takkatulen ääressä sekä tutustua suurtakin suurempiin hevosiin. Tällä kertaa ei niitä tarvinnut edes pelätä kamalasti eikä niille tarvinnut haukkua paria haukahdusta enempää. Sen sijaan tuttavuutta tehtiin turvat ja kuonot vastakkain!  (tietenkään ei ollut kameraa sillä hetkellä mukana)

mukavan pehmeä paikka haalarin päällä

Kyläilemässä

Viikonloppuna lähdettiin Fiskarssiin ja myös Romppu pääsi mukaan moikkaamaan kaveriaan Paavoa. Viimeksi pojat näkivät toisensa elokuussa, jolloin molemmat olivat vielä pentuja. Romeo matkusti koko matkan mallikkaasti ja hipihiljaa matkustuskopassa, ja malttoi tunnin pilkkimisen jälkeen jopa käydä nukkumaan.

Pojat tulivat välillä hyvin toimeen toistensa kanssa, ja välillä taas ei ihan niin hyvin.Välillä Romeo halusi kokeilla kuka on pomo, ja Paavo kilttinä ja hämmentyneenä antoi pienemmän isotella. Koirat tulivat kyllä myös toimeenkin keskenään, ja intoutuivat painimaan monta kertaa väsymiseen asti. Pojat valloittivat lastenhuoneenkin ja lelut saivat väistyä riehumisen tieltä. Lopulta pojat nukkuivat uupuneina vierekkäin, tietysti toisiaan silmällä pitäen.
Tässä kuvia kaveruksista. Valitettavasti tiedossa suurimmaksi osaksi salamalla otettuja kuvia, yök!

"moi kuka sä olitkaan?"

tuijotuskilpailua

saatiin pojat jopa vierekkäin istumaan

"ai mitä, me ollaan ihan nätisti?"

Sovussa lenkillä (pieniä erimielisyyksiä lukuunottamatta)

uupunut Romppu kaivoi itselleen pehmeän pesän reissun jälkeen

 Huomenna täytyy esitellä kun löysin vihdoinkin Romeolle edes jonkunlaisen pannan! Koitan myös saada kasattua sen Rompun lempijutuista kertovat postauksen :)

Romeo's day

Tässä kuvina Romeon arkipäivä. Ja näiden päälle tietysti iiiso kasa rapsutuksia, muutamat päiväunet sekä monet leikkihetket.

11 aikoihin jos jaksettaisiin jo nousta ylös sängystä..

... ja sitten aamupalalle!

Romppu ilmoittaa innokkuutensa aamulenkkii pakenemalla koppiin

ulkona se kuitenkin vipeltää hurjaa kyytiä!

Romeon jäädessä yksin, se jatkaa uniaan

Ovelle se tulee vastaan ja tervehtii tulijaa iloisesti

ja taas päästiin lenkille!

"olisiko siellä mullekkin jotain?"

Romeo vaikean valinnan edessä, millä lelulla nyt leikittäisiin?

illalla Romppu saa toisen ruokansa...

... ja sen jälkeen taas lenkille!

viimeiset energiat puretaan riehumalla ja leikkimällä

ja sitten päivä onkin täysi. Hyvää yötä!