duracel-Romeo

Ulkona tuiskuttaa lunta ja täällä sisällä riehuu pieni musta tornado. Romeo oli hetki sitten lenkillä, koska sillä tuntuu olevan ylimääräistä energiaa. Ulkoilu tosin tuntui vain pahentavan asiaa. Tällä hetkellä, täältä löytyy hyvin vilkas koira.

Se hyppii jalkaa vasten, istuu tuolin vieressä silmät kiiluen, välillä vinkuen vaatien sinua leikkimään. Jos menet leikkimään sen kanssa, juoksee Romppu ympäri taloa laittaen matot rullalle. Kun se jää omiin oloihin syömään lelua, tuun takasin koneelle. Hetken kuluttua se juoksee luoksesi lelun kanssa, jälleen pomppien jalkaasi vasten. Sitä pitäisi koko ajan viihdyttää, se haluisi koko ajan leikkikaverin.

Ja tuota on jatkunut koko sen ajan ku oon ollu kotona, eli puolitoista tuntia.

Huolisiko joku pienen riiviön päivähoitoon? Saattaa innoissaan roikkua lahkeessasi ja napata sieltä kiinni kuin pieni vauva, mutta mitäs pienistä. Jos on tylsää niin täältä hakemaan pikkuinen matkaan ni on koko illaks ohjelmaa! :))

"mitäs täällä pöydällä on.."

"...häähähä jeee lelu saa nyt kyytiä.."

".. hei oikeesti nyt jotain toimintaa tänne!..."

"... mä voisin juosta vaikka maratonin nyt!"

Viikonloppuna Romeo pääsi muuten sukulaisvierailulle Helsinkiin, ja hienosti poika selviytyi matkasta. Se matkusti nätisti, sekä malttoi olla yksin kiltisti pientä kitinää lukuun ottamatta. Rompun mielestä viikonlopun iso miinus oli se, ettei hän nähnytkään Paavoa. Tässä kuvia poikien ensitapaamisesta.
( Kuvat sitten ovat vanhoja, tällä hetkellä ulkona näyttää täysin erilaiselta. Valitettavasti. )