Tänään on ollut sään puolesta taas loistava päivä. Romeokin on huomannut sen, ja lähtenyt jopa kerran luvatta itse lenkille yksinään!
Aamupäivällä olimme viereisessä puistossa leikkimässä, ja harjoittelemassa vapaana olemista sekä tänne- ja paikka-komentoa. Romeo suoriutui tehtävistään hienosti. lukuun ottamatta alku kankeutta. Ensimmäisellä yrityksellä nimittäin, poika kyllä tuli kutsusta luokseni, nappasi palkinnon ja jatkoi matkaansa. En ehtinyt ottaa valjaista kiinni ja siinä sitä sitten juostiin pojan perässä! Romppu kirmasi tielle ja oikea oppisesti kulki sivussa ja välillä vilkuili taakseen korvat luimussa. Kun ärähdin hieman kovempaa poika pysähtyi ja katsoi hyvin alistuneena taakseen. Eikun poika kantoon ja takaisin puistoon treenaamaan! Loppu aika sujuikin sitten hienosti!
Kuulin, että poika oli karannut myös poissaollessani. Kukaan ei tiedä miten tai mistä, livahtanut ilmeisesti takaovesta kun se on jäänyt raolleen. Mutta kuitenkin, naapuri soitti ovikelloa koira kainalossa "tota, tää taitaa olla teidän". Kamalaa, pieni monsteri on nyt sitten virallisesti karannut ensimmäisen kerran kenenkään huomaamatta, ja vieläpä sisätiloista mikä on kummallista. No, onneksi ei käynyt mitään ja onneksi poika ei lähtenyt naapuria pidemmälle reissuille.
 |
| "tulossa ollaan!" |
 |
| wruuuum! |
 |
| "mä olenki pisin!" (kröhöm kuvakulma) |
 |
| "mua vähän väsyttäis jo..." |
ah, ihana blogi ja ehkä maiilman suloisin koira, mun koiran jälkeen.
VastaaPoistaPakko alkaa lukee teidän blogia vaikken teit' tunnekkaan!
Romppu on ihan mahtava <3
VastaaPoistaminna, romppu kiittää ja lue ihmeessä!
VastaaPoistaJessika, hihiz mun mussu on <3